Säkylänharjusta Huovinharjuun - jääkauden mullistuksista varuskunnan turvallisuuteen
Perinnepäivään tiistaina 15.9.2026 saapui sankoin joukoin senioreita ympäri Satakunta. Saimme nauttia erinomaisista esityksistä, musiikista, makoisasta lounaasta sekä tietysti mukavasta yhdessäolosta Huovinrinteen upseerikerholla.
Ohjelman kokonaisuudessaan näet tämän linkin takaa. Kuvat ©Satakunnan kansallinen senioripiiri | Timo Suomela.
Kuten jokainen hyvin organisoitu tapahtuma, niin perinnepäivänkin ensimmäinen vaihe on ilmoittautuneiden vastaanottaminen. Huovinrinteen upseerikerholla tästä vastasivat Säkylän-Köyliön senioreiden jäsenet Arja Antikainen ja Tiina Peltomaa.
Säkylän-Köyliön seniorien varapuheenjohtaja Kari Aalto toivotti tervetulleeksi tilaisuuteen.
Perinnepäivään oli saapunut yli 120 vierasta.
Dosentti Joni Mäkisen alustus Säkylänharjun-Virttaankankaan synnystä ja sen mittavista pohjavesivaroista koettiin todella kiinnostavana. Kaikki alkoi jääkaudesta ja sen sulamisesta. Jääkauden on laskettu alkaneen näillä seuduilla n 11 150 v sitten ( +/- 200 v). Saimme kuulla, että sulamisvedet nousivat yli 160 metriin nykyisestä merenpinnasta laskettuna. Se tarkoitti jopa yli 10 metriä Säkylänharjun nykyisestä korkeimmasta kohdasta. Maannousu selittää merenrannan siirtymisen länteen: nykyiselläänkin vielä n 40 cm/100 v. Tuli myös selväksi, miten supat syntyivät ja mitä olivat piilosupat. Esityksessä pohdiskeltiin niinikään pohjaveden syntyä ja sijaintia eri maakerroksissa, Kankaanjärven roolia ja yhden suurimmista eli Kuninkaanlähteen merkitystä. Ilmeni, että pohjavettä syntyy Säkylänharjussa nykyisin n 35 000m3 vuorokaudessa. Se vastaa esimerkiksi vaikkapa Huittisten kuluttamaa vuorokauden vedenkulutusta. Joinakin kausina pohjavettä muodostuu enimmillään jopa 65 000 m3, ja teoreettinen maksimi voisi olla jopa 100 000 m3 / vrk.
Miten tämän kaiken on voinut tieteellisesti ja tutkimusmenetelmin todentaa? Joni on laatinut aikanaan Säkylänharjun geologisesta synnystä väitöskirjansa. Siihen perustuen hän esitteli nykyisin käytettyjä maaperän kartoitusmuotoja, esimerkiksi tärytysmenetelmää, jolla voidaan mitata maan geofysikaalisia ominaisuuksia.
Perinnepäivän ensimmäisestä musiikkiesityksestä vastasi harmonikkatrio Vesa Formunen, Topi Alin ja Mari Kaunisto.
”Harmonikkatrio 13- vuotiaan Topi Alinin toimiessa valloittavana solistina herätti raikuvat aplodit ja kannustukset jatkamaan upeaa harrastusta.”
Metsänhoitaja FM Erkki Länsisyrjä kertoi kiehtovasti Säkylän yksisilmäisten historiasta, alueen ainutlaatuisesta myllynkiviteollisuudesta. Saimme kuulla, ketkä omistivat potentiaalisia hiekkakiviesiintymiä, ketkä myllynkiviä hakkasivat, minkälaisilla työkaluilla ja miten niitä kuljetettiin eri puolille maata, erityisesti lounais-Suomeen.
Myllyteollisuuden ja niiden tehojen kasvaessa hiekkakiviset myllynkivet eivät enää riittäneet laadultaan ja kulutuskestävyydeltään, vaan teollisesti muista kivimateriasaleista valmistetut tuotteet syrjäyttivät maankulut säkyläläiset yksisilmäiset viime sotien aikoihin.
Tehdasalueelta kerätyistä hylätyistä myllynkiviaihioista on rakennettu muistomerkki nykyisen Apetit Oy:n pääkonttorin läheisyyteen. Yksittäisiä myllynkiviä löytyy toki myös ympäri Säkylän pitäjää ja niiden hylättyjä aihioita tulee esille maansiirtotöiden yhteydessä.
Säkylä-Köyliön seurakunnan tervehdyksen tilaisuuteen toi kirkkoherra Irina Kaukinen.
Hänen johdollaan luimme myös ruokarukouksen lounaan alkaessa.
Upseeerikerhon emännät olivat loihtineen maittavan lounaan.
Pestokanan ympärille rakentunut lounas oli runsas ja keräsi kiitosta maittavuudestaan.
(https://huovinrinne.fi/)
Porin prikaati, maanvoimiemme suurin joukko-osasto, täyttää tänä vuonna 400 v.
Esikuntapäällikkö evl Vesa Kankare toivotti seniorit tervetulleiksi ja valotti prikaatin merkitystä nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Kouluttaahan se perustehtäviensä ohella myös kaikki kansainvälisiin ja kriisinhallintatehtäviin tarvittavat joukot.
Merkkivuoden kunniaksi uusittu Porilaismuseo oli luontevasti tutustumiskohteemme.
Kapt Heikki Saarinen johdatteli ansiokkaasti seniorimme joukko-osaston historiaan.
Perinnepäivän toisesta musiikkiesityksestä vastasi Satakielet.
”Satakielten musisointi viritti koko osallistujajoukon innostuneeeseen yhteislauluun.”
Paraskin tilaisuus loppuu aikanaan – loppusanat ja kiitokset lausui Satakunnan kansallisen senioripiirin puheenjohtaja Pertti Huitu.
”Iloinen puheensorina pitkin päivää kertoi mukavista tapaamisista ja rennosta yhdessäolosta.”
Tätähän senioritoiminta on parhaimmillaan.
Tunnelmakuvia tapahtumasta
Porilaismuseo
Lisätiedot tapahtumasta : Pertti Huitu | pertti.huitu[@]luukku.com | 050 377 2000